Ministeri Kurvisen vierailu A Nightwish Storyssä huomioitiin mediassa saakka

Matkailuun kannattaa satsata

Keski-Karjalassa viime sunnuntaina vieraillut tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen patisteli itäsuomalaisia panostamaan matkailuun. Puitteiltaan ja luonnon olosuhteiltaan Itä-Suomi on hänen mielestään verrattavissa Kainuuseen ja Lappiin.

– Täällä on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia. Satsauksia matkailun saralla kannattaa tehdä, hän rohkaisi.

Ennakkoluulottomalla ideoinnilla ja toiminnalla on mahdollista saada näkyvää tulosta aikaan.


Nigthwish-keskus teki vaikutuksen

Hyvästä esimerkistä käy runsas vuosi sitten valmistunut Nigthwish-keskus, mihin ministeri Kurvinen pääsi tutustumaan Kiteen vierailullaan.

Vierailukohteeksi Nigthwish-näyttely sopi kuin nappi raksiin. Kaikesta näki, että Nigthwish-yhtyeen tarinaan keskittyvä, kansainvälisestikin uniikki näyttelykokonaisuus sai tiede- ja kulttuuriministerin mielenkiinnon heräämään. Näin siitäkin huolimatta, että hän tunnustautui pikemminkin rockin kuin sinfonisen hevimetallin ystäväksi.

Kurvinen oli yllättynyt siitä, että bändin ensimmäisen kokoonpanon kaikki jäsenet ovat kotoisin Kiteeltä.

– On hienoa havaita, että pieneltäkin paikkakunnalta voi nousta maailman maineeseen, kun halua, tahtoa ja osaamista on riittävästi, hän kiteytti bändin juurista kuultuaan.

Kiteen kaupungin luottamushenkilöiden puolelta Nigthwishin sukupuuta olivat ministeri Kurviselle esittelemässä valtuuston puheenjohtaja Mervi Holopainen, valtuuston I. varapuheenjohtaja Tarja Timonen ja hallituksen puheenjohtaja Sinikka Musikka.


Tuomas Holopaisen tuotanto kiinnosti

Paljon kyseltävää Kurvisella oli myös Tuomas Holopaisen luomiskyvystä.

– Mikä on Nightwishin menestyksen perimmäinen salaisuus?

– Miten se on voinut pysyä huipulla niin pitkään?

– Mistä Tuomas on saanut inspiraation tekemälleen melodiselle ja sinfoniselle metallille?

– Onko hänellä ollut esikuvia, vai onko kaikki lähtöisin hänen omasta mielenmaailmastaan?

– Entä kauniit, tunteisiin vetoavat sanoitukset? Mistä hän on loihtinut luomisvoiman niiden tekemiseen?

Kysymyksiä oli paljon, mutta niin oli vastauksiakin, kiitos esittelijänä toimineen Kauko Leppäsen asiantuntemuksen ja ammattitaidon.


Kiteen kaupungilta toivelista

Tutustumiskäynnin yhteydessä Kiteen kaupunki pääsi esittämään ministerille omia toiveitaan. Kaupunginjohtaja Pekka Hirvosen esittämällä listalla päällimmäisenä oli toive osaavan työvoiman saatavuuden turvaamisesta erityisesti ammatillisen koulutuksen avulla.

Työvoimapulaa tiedetään näilläkin kulmakulmilla olevan monilla keskeisillä aloilla terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluista puuseppiin ja metallityöntekijöihin.

Toisena isona asiana esille nousi tuulivoiman rakentaminen. Sen pitää olla mahdollista myös Suomen itäisillä alueilla. Perusteluissa Hirvonen toi julki Kiteellä tehdyn selvitystyön, joka on toteutettu yhteistyössä Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa.

Selvitys osoittaa, että esimerkiksi Puhoksen teollisuusalueelle olisi kannattavaa rakentaa merkittävää kemian teollisuutta, mikäli vihreää sähköä olisi saatavilla.

Kolmanneksi valtiovallalta toivotaan tietoliikenneyhteyksien rakentamisrahoituksen varmistamista. Esitys pohjautuu kuuden kunnan yhteistyönä tekemään selvitykseen valokuituverkon rakentamisesta. Kiteen kokoisella alueella teoreettinen kokonaiskustannus on noin 20 milj. euroa, josta rakentamistuen tulisi kattaa 50 prosenttia ollakseen kannattava.

Kuituverkko on nähty tarpeelliseksi yrittämisen, monipaikkaisuuden, erilaisten palveluiden ja kulttuurin saatavuuden turvaamiseksi ja ylipäänsä koko Suomen asuttuna pitämiseksi.

Muina Kiteelle tärkeinä asioina Hirvonen nosti esiin 1) monipaikkaisuutta tukevan lainsäädännön muutoksen, jolla kuntaan saataisiin lisää asukkaita ja verotuloja, 2) maatalouden, luonnontuotteiden ja elintarvikkeiden jatkojalostuksen, mihin valtiovallankin tulisi satsata, 3) liikenneyhteyksien kohentamisen ja erityisesti kuutostien kehittämisen sekä radan parantamisen Kiteen ja Imatran välillä sekä 4) kansallisen hankkeen teollisuuden rakennemuutoksessa käyttämättömäksi jääneiden teollisuusalueiden ja -tilojen uudelleen käytön mahdollistamiseksi.

Juttu on alunperin julkaistu Koti-Karjala-lehdessä sekä verkossa.